Ken Nauas, sejse tlen tojuantij kipiya itemachilis maluili, se tekitl tlen san setsij. Tlauel moneki para totlapanextil, tiuelij tikinkakij, tikijkakij touajkapauaj, tlali uan san tojuantiya. Nojkiya tijpiyaj totemachilis kampa titepanoltilisej tlamachtili tlen touajkapauaj uan tijmokuitlauisej uanyatlalilistli pan tochinanko, pan paleuilistli tlen kuali ojtli.

Ika ni temachilistli, Touajpakaltlamachtiloyaj itekij kikuajkuajtlalis axkanaj san tlamachtili tlen eltojka, tlen uajkapayotl, nojkiya nochi kampekajmej tlen topilaltepej, desde topajuaj , kampekajmej uan tiuelij tijchiuaj nochi pan ipejkaj tlen tlali. Timomapaleuisej ininuanya toueyitatajuaj, tlen kimokuitlauij pajtli, tlen kimapiyaj tlajtoli uan ne tlen kipiyaj tlamatilistli uankapayotl, itekij Touajkapakaltlamachtiloyaj kikuajkuatlalia ni tlamantli uan kipanextia totelpokauaj kenijki inijuantij nauamaseualmej, tikinmajkauasej inijuantij ma kiasikaj ininkanajya maluili uan inintekimaktilis.

Touajkapakaltlamachtiloyaj ne itlatlajkopaj tokampekajuaj, momachtili, tlapatilistli uan tlamachtilistli. Se kanajya kampa tikintlepanitasej tototatajuaj uan se kanajya para totelpokauaj ma kiasikaj chikaualistli. Se kanajya kampa tisenkuiliaj ojtli tlen toueyiuajkapauaj kiuasanijtejkej uan sempajka tlen tlauel tekititokej uan kiaxilijtokej.

Touajkapakaltlamachtiloyaj ne san yaya itlanauatil kipiya, temachtia san nauatlajtoli uan motlalijtok o eltok pan kuatitlamitl tlen tochinanko, kampa tlatotoniya, tlaauetsi. Tixiuitokasej, titlatojtokasej uan tijnamakasej nochi tlen moneki, desde kuatinij para tijkuajtlalisej uajkapatlanextili, tlakualistli tlen tijkuaj astaj ichkatl tlen timachijchiua uan tijtsauaj.

Pan totlaluaj uan pan toyoluantiya kampa eltok nochi tlen tijnekij. Ne tlajtoli tlen touajkapauaj tlen techyekanasej para tiuelisej tinejnemij, uan ne totelpokauaj kampa inijuantij kikuisej ne tekitl para kisenkuilisej ika tekitlanauatili ken inijuantij nauaaltepeuanij. Ni ojtli tlen Touajkapakaltlamachtiloyaj.

Itlatlajkopaj Touajkapakaltlamachtiloyaj eltok totlapoualis tlen tlajkuajtlalili. Ni yani tlen uanya tlatskitok touajkapauaj, tlali, atl uan sitlalimej. Kejne tikixmatij tokanajya pan tlaltepaktli, ne kanajya maluili uan ne toixkauitl tijmokuitlauisej.

Tokampekauaj ne kemaj tijchiuaj tlatlalistli, titetlaskamatiliaj uan tijmokuitlauiaj uanyatlalilistli uan tlapaleuili tlen ika nochi techyaualoa. Nopa tokampekajuaj tlen kitlepanitaj tlen tijnejneuiliaj tlauel maluili, nemilistli. Desde tokampekajuaj para tlachamanalistli uan kuayolotl, astaj ken pixkaj uan mikistli, Touajkapakaltlamachtiloyaj kinyekana totelpokauaj ipan inintlanauatilis tlen kampekajmej uan kinpaleuia pan tlen inijuantiya ininkampeka noke moskaltiaj.

Sejse sanili pan totlajtol ne maluili. Kemaj tisaniloaj ika totlajtol, tikitaj tlaltepaktli ipan ininixtiyol touajkapauaj. Kemaj tisaniloaj ika totlajtol, tijmatij ne siuamej, tlali uan atl maluilmej. Nauatlajtoli ne amo san totlajtol, nojkiya itlajtol tlali. Touajkapakaltlamachtiloyaj kipiya iixkauil kitemachis ne tlen ualouij tlatepotsko ma kisenkuilikaj tlajtoaj, tlapouaj, tlajkuiloaj uan ma kikuamachilikaj tlen kiijtosneki maluili totlajtol.

Ken Nauas, sejse tlen tojuantij kipiya itemachilis maluili, se tekitl tlen san setsij. Touajkapakaltlamachtiloyaj kikuajtlalia ojtli para totelpokauaj ma kichiuakaj se tlamantli tlen moneki pan ininnemilis: tlakakisej. Ma kinkakikaj ininuajkapauaj, tlali uan san inijuantinya.

Totelpokauaj uelisej kikuij kauitl para ma kimachilikaj tlen kiijtosneki se elis nauaj uan uelisej kiajsij ininkanajya maluili uan tikinmajkauasej inijuantij ma kiasikaj ininkanajya maluili uan inintekimaktilis.

Tijpiyaj nochi tlen tijnekij topaj uan pan totlaluaj: totlakualis, pajtli, yoyomitl, kali, kampeka uan tlamachtili uajkapayotl para kiyekanas tlen ualouij totepotsko.

Touajkapakaltlamachtiloyaj amo se “kaltlamachtiloyaj”, nepa itlatlajkopaj kampekajmej, kampa timopanoltiliaj momachtili uan tlamachtili ken inintlanextil touajkapauaj. Se kanajya uanyatlalilistli, momaktilistli uan tlayejyejkaj.

Touajkapakaltlamachtiloyaj ni se senkuilistli tlen Tonauaj uajkapatemachtili, para mokuapas uanyatlalilistli pan tochinanko tlen ne tlapaleuilsitli ika nochi tlen techyaualoa pan kuali ojtli.

Itlapanextil

Touajkapakaltlamachtiloyaj mokuajtlalia kitl ken tlayaualoli maluili tlen semanauak. Ni yani tlayaualoli tlen tlali, sitlalimej, tonatij uan sempajkaj nochi tlen temaktilia uanyatlalilistli uan kiyoltilia tlachijchiualistli. Yani chikaualistli maluili tlen techmaka nochi nemilistli uan tepaleuia ken tlachijchiuali uan uanya tlatskitok touajkapakaltlamachtiloya.

Tonalpouali ni se tlamantli maluili tlen tonatij, xiuitl uan tlayaualoli. Sejse ika se ixitlajka maluili, totonalpoual techmanextilia tijkuamachilisej chikaualistli tlen nochi uan tlen san tojuantijya. Totonalpoual mokuajtlalijtok ika kaxtoli uan eyi tlayaualoli tlen sempouali tonatij uan makuili tlen kampeka. Ni kimanextia se “xiuitl” para topilaltepej uan se namaxtik tlayaualoli tlen kiajxitia sejse ompouali uan majtlaktli xiuitl.

Tlayaualolmej maluilmej tlen Totatajtsij Tonatij, matlatskitok ipan equinoccios, ni se tlatoktsij tlen tlauel kipiya ipatij para tojuantij, ken tinauatinij, uan para Touajkapakaltlamachtiloyaj. Ni tonatij kimanextia kampekajmej maluilmej uan se tekitl tlen tlauel kipiya ipatij para ne kamatinij tlamatinij tlen sitlalimej.

Pan tokanajya tijpiyaj ome tonatij tlatsinpeualtili, Tonalmili uan Xopanmili, tlen kimanextia tonatij tlen tlaauetsilistli uan tlauakistli. Pan ni tonatij titlatokaj, tipixkaj uan tipakij ika kampeka. Yani tonatij tlen techmaktilia atl para tikonisej, tlakualistli para titlakuasej uan nochi tlen moneki para tiyoltosej.

Pan se kauitl kemaj mopatla tonatij, Touajkapakaltlamachtiloyaj ne kampa titekitij para timotemachisej ne kuapilistli tlen uanyatlalilistli pan tonantsij tlali uan pan ne tonatij tlen Tonalmili uan Xopanmili.

Totlayaualol tlen metstli maluili ne tlauel moneki para totlatojkauaj uan pixkalistli. Ni tlayaualolmej kiyekanaj totlachiualis, tekitl tlen pajtli, tlapa juajkapayotl uan pakilistli tlen kampekajmej.

NAU